Raskausviikot 18+0 – 19+6

Näillä viikoilla vauvan liikkeet ovat alkaneet tuntumaan entistä selkeämmin ja myös useammin. Vatsa näyttää aivan kuin mahaan olisi tungettu jalkapallo. Yölliset kyljen kääntämiset vaativat jo hieman tekniikkaa ja keskittymistä. Selällään tulee helposti huono olo, ellei ylävartalo ole parilla tyynyllä kohotettuna.

Olotila on ollut enimmäkseen kuin junan alle jäänyt. En tiedä tarkalleen miksi. On väsyttänyt, kroppa on tuntunut aika painavalta, oikein mikään ei ole huvittanut ja pinna on ollut herkästi kireällä. Erityisemmin mitään fyysisiä vaivoja ei edelleenkään ole ollut. Turhaudun milloin mihinkin ihan todella nopeasti ja se ärsyttää jopa itseäni.

Raskausviikolla 18+0 – 18+6 oli ulkona kylmää ja isäntä oli reissutöissä. Sain lämmittää taloa tiuhaan, sekä erilisessä rakennuksessa olevan teknisentilan puukattilalla (vesikiertoinen keskuslämmitys) että tuvassa olevalla leivinuunilla. Tein samalla viikon aikana kertaalleen sähkössä nuukaillen leivinuunissa makaronilaatikkoa. Maalaiselämää parhaimmillaan, tavallaan. Mutta onhan tämä tämmöinen aika työlästäkin.

Vastapainoksi raskaalle ololle on ollut välillä ihan kiva nostaa vain jalat pöydälle, katsoa ikkunasta ulos ja huomata miten päivä on hieman pidentynyt molemmista päistä. Sieltä se kevät tulee, loppujen lopuksi ihan huomaamatta. Raskausviikolla 19+0 – 19+6 isäntä on ollut kotosalla ja olen saanut hieman mahdollisuuksia antaa itselleni lepoa ja tuijotella vain ikkunoista ulos. Uudet koon 41-42 villasukatkin ovat taas puikoilla tulossa.

Ollaan tällä jälkimmäisellä raskausviikolla puolison kanssa jaettu arkea, kokkailtu, leivottu yhdessä ja pelattu neljävuotiaan kanssa muistipelejä.

Noin viikon päästä voin viedä nelivuotiaan kerran viikossa pariksi tunniksi seurakunnan kerhoon. Kerholla on hintaa 30 euroa koko kevään ajalta. Viimeksi olen päässyt viettämään moista ”omaa aikaa” viime keväänä kun Laura oli vielä tavallisessa päivähoidossa, johon pystyi lapsen viemään vaikka olisin viettänyt vapaapäivää töistä. Onhan tämä hieman pitkä aika kenelle vain äidille olla lähes vuosi ilman että pääsee edes vessaan ilman lasta.

Olen tällä hetkellä jumissa vuorohoitopaikan kanssa sen vuoksi, koska jos olisin työssä, tarvitsisimme vuorohoitoa. Arjen ja työelämän yhteensovittamisen aiheuttamien paineiden vuoksi kun en nyt kuitenkaan ole työelämässä ( en ole ollut 6 viikkoon) vaan sekä omalla- että -sairaslomalla kotona, tällöin tietystikin lapsikin on kotona, koska en saa viedä lasta vuorohoidoksi määriteltyyn hoitopaikkaan ollessani kotona. En myöskään voi irtisanoa myönnettyä vuorohoitopaikkaa ja vaihtaa sitä tavalliseen päivähoitopaikkaan, koska jos sairasloman jälkeen taas tarvitsemmekin vuorohoitopaikkaa lapselle. En usko että olen palaamassa työelämään enää ennen äitiyslomaa, mutta sairauslomaa ei kirjoiteta kuin 3 viikkoa kerrallaan, enkä pysty ennustamaan kirjoitetaanko minulle sairauslomaa omista uskomuksistani huolimatta vai ei.

Omalle toipumiselleni ja jaksamiselleni (ja lapsen kehitykselle) olisi tosi hieno homma, jos lapsi voisi parina päivänä viikossa olla hoidossa esim. 9-15.00 välillä. Vaan kun ei nyt voi. Hain nelivuotiaalle kerhopaikkaa viime loka-marraskuussa, mutta kaikki kerhot olivat täynnä ja Laura jäi kerhojonoon. Joulukuussa saimme ilmoituksen, että Lauralle on paikka 16.1 alkaen päiväkerhossa yhtenä päivänä viikossa kahden tunnin ajan. Tämä on lapsen kannalta hienoa, mutta itse en tuossa ajassa ehdi yhtään mitään. Noh, kaupassa ehdin käymään. Edes kotiin ei kannata kerhon aikana ajaa, kun matkaa on 17km suuntaansa. Kai minä sitten istun kauppakassien kanssa autossa ja odotan kerhon loppumista.

Seuraavalle raskausviikolle on suunniteltu rakenne-ultra ja odotan sitä kovasti. Siinä saa tietää onko kaikki päällisin puolin hyvin vai ei. Rakenneultran jälkeen on jotenkin enemmän työkaluja ajatella taas elämää eteenpäin. Oletuksena tietysti on, että kaikki on hyvin.

Kiitos kun luit hieman turhautuneen tekstini. Tämmöisiä nämä raskausviikot ovat minulle olleet ❤

Seuraavalla kerralla toivoakseni saan kirjoitella mukavasta reissusta Jyväskylän kaupunkiin ja rakenneultra kuulumisista.