Maanantai on hyvä päivä olla kipeänä.

Jos sairaspäivänsä voisi valita ja niitä olisi vain yksi, maanantai olisi ehottomasti loogisin vaihtoehto. Meillä on ”nautittu” alkanut viikko siitä, että olen ollut aika hiljaa. Kas kun tänä aamuna herätessä minusta ei tullut kuin kähinää ja joitakin säkkipillin sointuja.

Tämä maanantai onkin mennyt suurin piirtein kädet taskussa seisten ja maailmaa passiivisesti katsellen. Onneksi puhelin ei soinut koko päivänä.

Meidän tontin vieressä on apilaniitty, jossa koirilla riittää haisteltavaa. Viime viikolla katselin keittiön ikkunasta, kun kettu ylitti saman niityn. Ties mitä kaikkea siitä on yli kulkenut. Lähistöllä on tehty karhuhavaintokin viime viikolla.

Vaikken itse oikein jaksanut mitään tänään, oli kuitenkin kiva nuuhkia syysilmaa ja katsella lemmikkien iloa. Salli pisti kuvissa esiin parhaimpia puoliansa. Se sellainen mielipuoli hymiö, jolla on kieli poskella näyttää aivan samalta, kuin Salli yllä olevassa kuvassa.

Kääpiömäyräkoira peltoaukealla. Siellä se jossain meni, missä näkyi heinät vanana pienten tassujen alle kaatuvan. Pennille pitää laittaa kaulaan kulkunen, niinkuin Ninnillä muumeissa.

Ehdin hyvin pohtimaan talliasioita tänään. Lueskelin netistä ohjeita hevosenlannan hävityksestä ja tallin koon vaatimuksista. Nuo tuommoset on tarkkoja juttuja nykyään. Pitää olla tosi monesta asiasta selvillä, ennen kuin voi hankkia talliin asukkeja. Koska kuitenkin haluaisin hankkia vaikka mitä lemmikkejä meille, mutta en tiedä juurikaan mistään mitään, hain opiskelemaan eläintenhoitajaksi. Sen mitä netistä olen asioita yrittänyt opiskella, olen todennut kaikenlaisia säädöksiä maatilan eläinten pitoon olevan niin paljon, että menen suosiolla ammattikouluun niitä opiskelemaan. Ensi kuussa on pääsykoe.

Mies pisti viestiä päivällä, jotta tarviiko toipilaalle tuua mittään. Jep! Olen syönyt kaikki suklaat ja kebab ois kiva. Ei tuonut. Käyn kohta itse hakemassa. Mukavaa alkanutta viikkoa teille ja kiitos kun kävit lukemassa. Pysykää terveinä. ❤

Syksyn flunssamarathon (taapero)

Se on viides flunssaviikko meneillään täällä. Taaperolle tuli flunssa 2.9.2021 ja siitä lähtien hän on ollut enempi ja vähempi flunssainen. Nythän on siis 8.10.2021. Nenä on vuotanut, yleistä känkkäränkkyyttä on ollut ja yskää. Välillä vain yöyskää. Välillä yskä ”lohkeaa” kivasti, välillä ei ja välillä se on poissa kokonaan. Hoidossa meidän taapero on onnistunut olemaan oireettomana aivan yksittäisiä päiviä. Koronasta ei onneksi kuitenkaan ole kyse. Somen kautta olen saanut monelta henkilöltä viestiä, että samankaltaista flunssailua on ollut muuallakin, nimenomaan taaperoisilla – viikkotolkulla kestävää flunssaa, joka paranee pariksi päiväksi ja taas tulee yskän yms. kera takaisin.

Maanantaina minulla oli arkivapaa, tiistain olin sairaslomalla, keskiviikkona menin yövuoroon ja eilen torstai aamuna tulin yövuorosta kotiin päästämään puusepän (puolisoni) töihinsä. Taapero nukkui eilen onneksi hyvän pituiset päiväunet ja sain siinä samalla itsekin hetken nukkua. Hän oli niin nuhainen ja yskäinen eilen, että pysyttiin koko päivä sisällä. Katsottiin piirrettyjä, luettiin kirjoja, höpöteltiin, leikittiin ja iltapäivällä leivottiin sämpylöitä iltapalalle.

Tätä kirjoittaessa eletään perjantaita. Viime yö meni hyvin ja nuhanunnun vointi tuntuu olevan tänään eilistä parempi. Kuumetta ei ole ollut missään vaiheessa ja lähdettiinkin reippaina aamupäivällä ulkoilemaan. Pihalla riittää puuhasteltavaa niin pienille kuin isoillekin. Käytiin ruokkimassa puput tallissa ja haravoitiin hetki pihaa. Taapero tykkää istua kottikärryissä.

Kottikärryjä työntäessä tuli mieleen, että tässä pihassa ponille olisi kyllä kivasti töitä. Saisi vetää kärryillä asioita paikasta toiseen. Ja taaperoa. Samalla ratkaisisin oman juoksutreeniongelmani, taapero voisi istua ponin takana kärryssä ja minä juosta rinnalla. 😀 Jos joku kiva poni etsii kotia, meillä olisi tallissa tilaa. 😉

Kylällä olisi tänään ja huomenna valotapahtuma. Katsotaan päästäänkö osallistumaan. 🙂

Kiitos taas kun kävit lukemassa. 🙂