En kirjoita villasukka-ohjeista, -tekniikasta tai lankojen hinnoista. Kirjoitan siitä mitä neulominen on. Siitä mitä villasukkien kudonta on tekijälleen.

Villasukkien tekoon menee määrittelemätön määrä aikaa. Siihen vaikuttaa mm. sukan koko, käytettävän langan ja puikkojen paksuus sekä neulojan nopeus, olosuhteet, mieliala ja motivaatio.

Suosin ohutta lankaa ja 2mm puikkoja. Kudos on tällöin tiivis, pidän siitä. Tiivisneuloksinen sukka on mielestäni mukavan tuntuinen jalassa. Siitä ei jotenkin käy veto läpi, niin kuin löyhemmästä neuleesta, eikä se vie kengässäkään paljon tilaa. Ohuilla 2mm puikoilla ja niihin soveltuvalla ohuella langalla reilulla varrella olevat koon 41-42 sukkien tekeminen kestää vähintään 24h, jos oikein reippaasti tekee. Yleensä tunnit jakaantuvat vähintään kahdelle viikolle, monesti jopa kolmelle tai neljällekin viikolle muun arjen sekaan. Riippuen vähän kaikesta.

Näiden viikkojen aikana ehtii näkemään televisiosta ja suoratoistopalveluista yms. lähteistä sekä hyviä että huonoja ohjelmia. Draamaa, romantiikkaa, dokumenttejä, jännitystä. Ohjelmien genret ovat suurelta osin riippuvaisia kutojan mielialasta ja ne lisäävät motivaatiota itse neulontaan. Mitä jännempi tai mielenkiintoisempi kohta ohjelmassa on, sitä nopeammin puikot heiluvat. Jossain kohdin liian jännittävissä pitkään kestävissä ohjelman kohdissa on neulonta kuitenkin hetkeksi pysäytettävä, koska kutojan velvollisuudentunto ohjaa välttämään virheitä neuloessa. Esimerkiksi silmukoiden luonti sekä kantapään ja kärjen kavennukset vaativat tarkkaa silmää.

Musiikin ja äänikirjojen kuuntelu neuloessa on myös kivaa vaihtelua ja ehkä järkevintä, jos kyseessä on kirjo- tai kuvioneule. Joskus neulonnan kaverina on ihan oikea kirja. Joskus tulee suosittua täydellistä hiljaisuutta. Joskus vierellä on juttukaveri.

Siinä viikkojen aikana villasukkia tehdessä ja ohjelmia yms. seuratessa on vieressä myöskin ollut tarjolla kahvia, teetä, kaakaota, limua, mehua, glögiä, vettä, simaa – lista on loputon. Mitä nyt minäkin hetkenä ja vuodenaikana mieli halajaa. Vieressä on ollut myös karkkia, suklaata, sipsejä, keksejä, leivonnaisia, popcorneja, leipää, hedelmiä, pähkinöitä, marjoja yms sormiruokaa. Nämäkin liittyvän kutojan mielialaan, tahtotilaan ja myöskin kotivaraan. Toisinaan näihin hetkiin ihan varta vasten varaudutaan hankkimalla tietynlaista nautittavaa.

Välillä sukkia tehdään hellan ääressä. Asumismuodosta riippuen hella voi olla sähkökäyttöinen tai se voi olla esimerkiksi puuhella. Uuni voi olla sähköuuni tai se voi olla esimerkiksi leivinuuni. Toisinaan käsityö on laskettava pois käsistä ja on lisättävä pesään puita tai nostettava perunakattilan kantta raolleen ja pienennettävä lämpöä (hellan vivusta, tai pienentämällä liekkikäyttöisestä vetoa ja siirtämällä kattilaa syrjemmälle). Toisinaan ruoanlaiton ja neulonnan ohessa mietitään myös kauppalappua ja seuraavan päivän menua. Yhden sukankutojan elämänaikana ehtii nähdä monenlaista asumismuotoa.

Villasukkia tehdään kaikenlaisilla matkoilla ja kyläreissuillakin. Niitä tehdään automatkoilla, junamatkoilla ja puupuikoilla jopa lentokoneessa.

Villasukankutojan ikkunan takana on näkynyt hämärtyviä iltoja, valkenevia aamuja, kirjavia taivaanrantoja, sinisiä hetkiä, auringonpaistetta, salamoita, pilvistä taivasta, eri muotoisia pilviä, sinistä taivasta, sadetta kaikissa muodoissaan ja enempi ja vähempi heiluvia puita.

Viikkojen ja yhden villasukkaparin aikana ehtii neulontaan tulla lukematon määrä keskeytyksiä. Nämä keskeytykset jakavat villasukkien 24h valmistusajan usealle viikolle. Tulee ansiotyöpäiviä, muita menoja, öitä nukkumisineen, pyykin pesua, siivoamista, syömistä, saunomista, lapsilta kaatuneita maitolaseja, toisen lapsen kokeen allekirjoituksia, kolmannen kyydityksiä. Puhelin soi, koira pitää ulkoiluttaa ja kutojan oma vessahätä. Tämäkin lista on loputon.

Sukkia tehdessä kutojan mielen läpi on purjehtinut iloa, surua, ajatuksia, haaveita, onnistumisia, pettymyksiä. Villasukan kutoja neuloo sukkiin koko elämänsä silmukka kerrallaan. Kun yhdet sukat tulevat valmiiksi, hän aloittaa toiset.

Villasukkia on ollut käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien ja 1800-luvulle asti villasukat olivat hieno ja arvokas vaate, joita käytettiin säästeliäästi vain pyhinä ja juhlissa. Joka naisen taidoksi villasukkien kutominen valistettiin 1800-luvun loppuun mennessä, jolloin villasukkien tekotaidon lisääntyessä villasukkia alkoi olemaan enemmän käytössä.

Edelleen niin sanottuja ”parempia” villasukkia säästetään erityisiin tilanteisiin ja vähän huonommat menee jalassa huonompanikin arkipäivänä. Toisinaan ne kertovat pitäjän mielialasta. Jos omistaa useammat villasukat, niistä tulee valittua jalkaan tiettyjen mielitekojen mukaan tietyn värisiä, tuntuisia ja erilaisia varren pituuksia. Muotiin on tullut kulkea pitkälle syksyyn släpäreissä ja villasukissa. Villasukka elää ajan hengessä, villasukkaa käytetään vuosisadasta toiseen, villasukkaa muovataan nykyaikaan sopivaksi ja aina tulee uusi kutojasukupolvi. Toiset suvut vievät oppia eteenpäin äidiltä tyttärelle, toiset opettelevat sen koulussa, kirjallisuudesta, kaverilta tai netistä. Vielä koskaan villasukka ei ole ollut turha ja villasukkien kutoja tietää villasukista jotakin, mitä pelkkä niiden pitäjä ei tiedä.

Itsetehtyihin villasukkiin on kudottu niin paljon elämänkokemusta ja elämänarvoja, ettei niiden arvoa voi rahassa mitata. Siksi villasukka on hankala hinnoitella. Miten minä voin määrittää hinnan niiden tekemiselle? Minkä arvoista sukankutomiseni on ollut, kun se on tehty 24 tunnissa, mutta siihen on mennyt silti aikaa kolme viikkoa. Kutomiseen on käytetty joka ikinen hetki, jota kutojan elämästä on niihin laittaa. Kirpputorilla viisitoista euroa sukkaparista on jonkun mielestä kiskontaa.

Teen villasukkia vain perheelleni, joka on niin iso, ettei minulla olisi aikaa muille niitä tehdäkään. Jos tekisin villasukkia myydäkseni, olisi aikani ja taitoni ainakin 5 euron arvoista per tunti + alv 24%. Se tekee 125,76e sukkaparilta, jonka koko on 41-42 ja joissa on reilun mittainen varsi.

Jos pukki tuo sinulle villasukat, olet saanut jotain äärimmäisen arvokasta.

Kiitos kun luit ❤